Maitotilan kehittäminen AMS tiloilla

Kurssista on mukava käydä keskustelua..toivottavasti saadaan aikaan runsaasti kommentteja mm vapaasta eläinliikenteestä. Hollannissa kävi juuri suurehko ryhmä maidontuottajia. Kovasti ihmettelivät, miten hollantilainen kollega hoitaa 4:n robotin tilaa ( 240 lypsävää) yhden työntekijän kanssa. Eikä vaikuttanut olevan edes ongelmia.
Ilmeisesti tilan työt on hoidettu tehokkaasti ja silloin homma yleensä toimii. Paljon puhetta herättänyt tilan management on tällöin hallinnassa, ja aikaa jää jopa tilan toimintojen edelleen kehittämiseen.


Miten meillä täällä Suomessa asiat hoituvat? Pitänee katsoa peiliin,  paljon puhuttu management on meiltä vielä osin kateissa. Viljelijä yrittää tehdä edelleen itse kaikkea ja aika loppuu armotta päivän pituuden (24h) vuoksi kesken. Mitä siis tehdään itse ja eritoten mitä ei missään nimessä kannata itse tehdä? Siinäpä vasta kysymys..muutos edellyttää vanhojen tapojen unohtamista. Ollaanko valmiita uuteen tapaan toimia, jossa eläinten hyvinvointi on aivan keskeisin asia onnistumisen kannalta - ja tietysti se management!

Asia nousee esiin yhä uudelleen, sillä maitokiintiöt poistuvat v.2015. Hollantilainen maitotilallinen odottaa tulevaa innolla. Meillä ajatus herättää pelkoa, mutta osa on jo valmiina tuotannon tehostamiseen. Norjalainen kollega näkee painajaisia maailman markkinoihin perustuvasta hinnoittelusta...

Maaatilan ikkuna

Työn ohessa opiskelu ja muun elämän yhteensovittaminen ovat nykypäivää. Onneksi on sentään jopa maaseudulla toimivat tietoliikenneyhteydet...siis ainakin jossakin päin Suomea. Mokkulan varassa olen itse, moni on toivonut niitä kuuluisia valokuitukaapeleita tilalle asti. Vaalit ovat menossa, ja lupauksia on jaeltu.  Jos olen oikein ymmärtänyt, niin noin 4000-5000 euron hintaan asia hoituu kuntoon meidän suunnalla. Tuolla hinnalla sivutoimiopiskelija ehtii ulkomaille kuukauden harjoitteluun, ja hotellitasoiseen majoitukseen. Valtiovaltaa ehtyvine kukkaroineen on kuulutettu mukaan tietoliikenne talkoisiin. Saattaa olla niin, että vasta todellinen tarve laukaisee kaapelin vetämisen omalle talolle.

Elinkeinon harjoittajat ovat oma lukunsa. Maitotilalla, ja eritoten automaattilypsytiloilla tarvitaan nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Samoin tarvitsevat toimivaa tietoliikenneverkkoa kotieläintuotannossa sianlihan, siipikarjan, munantuotannon ja lihakarjankasvattajat. Oikeastaan kaikki maaseudun yritystoimintaa harjoittavat, koska netissa ne ´asiat´ hoituvat. Maaseudun elinkeinoelämä turvaa elintarvikeketjun raaka-ainehuollon, joten kyse ei ole mistä tahansa puuhastelusta. Kun kaupasta loppuu ruoka, alkaa armoton valitus kuluttajien suusta. Maalla on pärjätty aina, vaikka sähköt ja vesi olisivat poikki. Kaupunkilaiset ne todella pulassa ovat ilman sähköä, vettä ja ruokaa. En halua asettaa meitä vastakkain, maalaiset - kaupunkilaiset tyyliin, vaan olemme samaa tietoyhteiskuntaa täällä pohjois-euroopassa. Miksikö siirryin alkutuotannon kehittämiskeskusteluun..No kun nuo vaalit ovat menossa, asun maalla ja on vain yksi ääni käytettävänä.

Sana vielä otsakkeesta.Opettajaksi opiskelussa on se hyvä puoli, että kaikki aiemmat kokemukset ja opit joko edistävät opiskelua tai oppimista, tai saattavat joskus vanhat opit luutua jarruiksi. Näin maatalouden ammatissa toimineena voin todeta kaiken vähäisenkin kokemuksen avartavan näkemyksiä. Maalla on edelleen elinvoimainen asutus, ja toivottavasti täällä on myös tulevaisuudessa yhdenvertaiset puitteet asua, elää, ja opiskella! Eläköön siis toimivat tietoliikenneyhteydet !